Blogi / Ajankohtainen
Tiedustelimme viime kesänä pohjoiskarjalaisilta rippikoululaisilta heidän hoiva- ja auttamisvastuista perheissään. Kyselyn tulokset kertovat omalta osaltaan melko yksityiskohtaista tarinaa sairauden tai vamman kuormittamista tilanteista useissa pohjoiskarjalaisissa perheissä.
THL:n viimeisin Kouluterveyskysely paljasti, että Pohjois-Karjalassa nuoret hoitavat tai avustavat läheisiään ja perheenjäseniään enemmän kuin monessa muussa maakunnassa Suomessa. Valtakunnallisesti 8.-9. luokkalaisista 6,3 prosenttia kertoi huolehtivansa tai auttavansa läheistään tai perheenjäsentään vähintään viikoittain. Pohjois-Karjalan osalta tulos oli huomattavasti valtakunnallista arvoa korkeampi. Määrä oli jopa 7,3 prosenttia, joka on koko maan toiseksi korkein tulos.
ALISA-projektin rippikoulukysely toteutettiin kolmessa eri seurakunnassa; Tohmajärvellä, Liperissä ja Kontiolahdella sekä Joensuun seurakuntayhtymässä. Kyselyyn vastasi 399 rippikoululaista, joka on lähes neljännes maakunnan 15-vuotiaista. Vastanneiden joukossa oli myös jonkin verran isosia.
Jopa 13% vastaajista vastasi ”kyllä” kysymykseen Autatko tai pidätkö säännöllisesti huolta perheenjäsenestäsi tai muusta läheisestä ihmisestä, jolla on jokin vakava sairaus, vamma tai joka on vanha? Lukumäärällisesti tämä tarkoittaa 51 nuorta. Puolet niistä, jotka kertoivat auttavansa tai pitävänsä huolta perheenjäsenestään, tuntee oman apunsa olevan läheiselleen tärkeää. Huolestuttavaa on, että kahdeksan vastaajista kertoi olevansa perheenjäsenensä ensisijainen hoivaaja.
Nuoren kuormitusta tarkemmin kartoittaviin kysymyksiin annettujen vastauksien perusteella käy ilmi, että juuri vajaan kymmenen nuoren joukko tuntee olevansa hyvin kuormittuneita perhetilanteensa vuoksi. He kertovat tilanteen vaikuttavan heidän koulunkäyntiinsä, harrastuksiinsa ja kaverisuhteisiinsa. Avovastauksissa kerrottiin, että tilanne vaikuttaa muun muassa keskittymiskykyyn ja sitä myötä arvosanoihin ja kavereille ei jää aikaa perheenjäsenen hoivaamiselta. Toisaalta myös suurin osa vähemmän intensiivisesti hoivaavista nuorista kantaa kuormittavaa huolta läheisestään, ja yli puolet kaikista läheistään hoivaavista kertoo kaipaavansa apua ja tukea tilanteen johdosta ja kokee hoivatehtäviin osallistumisen raskaana.
Eniten hoivan tarvetta vastaajien perheissä aiheuttavat pitkäaikaiset fyysiset sairaudet tai vammat, joita oli 22 tapausta. Neljätoista nuorta kertoi avuntarpeen syyn olevan vanhuus ja noin kymmenen nuoren läheisen avuntarpeen aiheuttavat mielenterveys- ja päihdeongelmat. Näiden sairausryhmien jälkeen tulevat muistisairaudet tai muut muistin ongelmat, lyhytaikaiset fyysiset sairaudet tai vammat, syöpä tai syöpähoidot tai kehitysvammaisuus.
Nuorilta tiedusteltiin kuinka usein he osallistuvat tiettyihin hoivatehtäviin. Eniten nuoret kertoivat tekevänsä perheissään hoivattavan emotionaalista tukemista eli pitävät läheiselle seuraa, huolehtivat hänen olostaan muulla tavoin tai tarkkailevat ja seuraavat läheisen vointia. Tämän jälkeen määrällisesti eniten nuoret auttavat sairasta tai vanhaa perheenjäsentään kotitöissä ja hoitavat muita perheenjäseniä, esimerkiksi pienempiä sisaruksia, hoidettavan puolesta. Monet avustavat perheenjäsentään myös kodin ulkopuolella tapahtuvissa toimissa, kuten ostoksilla, asioilla tai lääkärissä. Jotkut vastaajista joutuvat myös huolehtimaan perheenjäsenensä henkilökohtaisesta hygieniasta ja ovat joutuneet joskus myös hälyttämään kotiin ulkopuolista apua.
Vastaajista erottuu hoivatehtävien suhteen noin viiden nuoren joukko, joka joutuu hoitamaan hoivatehtävistä kaikkein kuormittavimpia; soittamaan poliisille tai hälyttämään ambulanssin, auttamaan perheenjäsenensä kodin ulkopuolisiin tapahtumiin tai tapaamisiin ja huolehtimaan perheenjäsenensä hygieniaan liittyvistä tehtävistä kuten peseytymisestä ja pukeutumisesta. Nämä tehtävät paljastavat, että läheisen toimintakyky on varsin alentunut eivätkä tällaiseen tilanteeseen liittyvät vastuut tai tehtävät missään nimessä kuuluisi alaikäiselle.
Positiivista kuitenkin on, että suurimmalla osalla näistä nuorista on joko ystäviä tai turvallinen aikuinen, joiden kanssa puhua asiasta. Emme voi kuitenkaan ummistaa silmiämme siltä, että vastaajien joukossa on muutamia, jotka kertovat, ettei heillä ole lainkaan ystäviä tai turvallisia aikuisia elämässään. Kyselyn vastauksista piirtyykin joukko, jotka kiistämättä elävät tilanteessa, joka vaarantaa heidän tasapainoisen kasvun ja kehityksen. Jokainen nuori, joka kantaa kuormittavaa huolta läheisestään on oikeutettu tukeen, mutta varsinkin nuo muutamat nuoret meidän pitäisi saada kiireesti systemaattisen avun ja tuen piiriin.
YHTEYS: Kirkkokatu 16 c 34, 80100 Joensuu •
